iPrinsessan pilvilinnat

Innostun todella helposti. Kiihtyvyys nollasta sataan on huippuluokkaa. Se sopii yhteen myös sen kanssa, että rakastan nopeasti kiihtyviä autoja. Sitä, että pääsee heittämällä lähtemään liikennevaloista muiden edelle. Rämäpääprinsessan pieniä elämän nautintoja.

Pilvilinnojen rakennus

Kun kohtaan potentiaalisen miehen internetin deittipalvelussa, mielikuvitukseni lähtee laukkaamaan ja luomaan mielikuvia tulevaisuudesta. Mitä enemmän mies kertoo yksityiskohtia elämästään, sitä yksityiskohtaisemman kuvan saan luotua tulevaisuudesta.

Välillä miehen kertomat asiat tuovat hyviä lisäominaisuuksia pilvilinnaani. Välillä ne ominaisuudet ovat sellaisia, etten tiedä mihin ne mielikuvassani sijoittaisin, koska en halua sellaisia. En minun linnaani.

Rakennusvirhe

Välillä mielikuvat eivät vain toimi. Mielikuva tulevaisuudesta luo henkisesti ja fyysisesti pahan olon.

Joko on niin, että miehen luoma kuva tulevaisuudesta on sellainen, johon en vain saa itseäni mahtumaan. Siellä linnassa ei ole tilaa minulle ja unelmilleni. En pysty sijoittamaan itseäni sinne mielikuvaan.

Tai sitten voi olla, etten pysty kuvittelemaan miestä minun tulevaisuuteeni. En pysty kuvittelemaan miestä rinnalleni asioissa, joita minä haluan tehdä ja kokea.

Näissä tapauksissa olisi ehkä hyvä osata heittää pyyhe kehään heti ensimmäisessä erässä. Lopettaa hyvän sään aikana ja etsiä uusi mies, jonka kanssa lähteä rakentamaan uusia pilvilinnoja.

Liian kovat odotukset

Välillä odotukset kasvavat liian suuriksi ennen ensitapaamista.

Olen todennut, että mitä vähemmän on odotuksia, sitä paremmat treffit yleensä on. Ja poikkeushan vahvistaa aina säännön.

Joskus odotukset voivat olla todella korkealla. Mielikuva tulevaisuudesta on alkanut rakentua, ja tykkään siitä miltä se näyttää ja tuntuu. Silloin ensitapaaminen voi olla kohtalokas.

iPrinsessa leijuu pilvissä ja tippuu sitten kovaa ja korkealta alas. Hetken ihmettelee tärähdystä ja nousee ylös. Venyttelee ja kokeilee, että kaikki paikat on ehjänä. Pyyhki pölyt vaatteistaan, kurkkaa olan yli, ettei kukaan vaan nähnyt ja jatkaa sitten vihellellen matkaa kohti uusia pilvilinnoja.

Kohtalo

Uskon kohtaloon. Siihen, että asiat on tarkoitettu tapahtuvaksi. Uskon henkiseen yhteyteen. Energiaan. Siihen, että jos puolisot tekstaavat toisilleen tismalleen samaan aikaan, se johtuu siitä, että heillä on ollut yhteys toisiinsa. Tai kun toinen soittaa juuri silloin, kun toinen ajattelee häntä. Ehkä se on maailman katsomista vaaleanpunaisten lasien läpi, mutta mitä sitten.

Mielestäni kohtaloon uskominen on parempi vaihtoehto kuin se, että ajattelee maailman taas vain vittuilevan. Kaikki menee pieleen, mistään ei tule mitään, millään ei ole mitään merkitystä, kaikki on perseestä... Valittajat saavat minulta nopeasti potkun perseelle ja hyvän loppuelämän toivotukset. Next!

Kaikella on tarkoituksensa

Jos en uskoisi kohtaloon, en tiedä olisinko enää täällä ihmettelemässä elämää ja maailman kauneutta. Elämä on potkinut päähän sen verran pahasti ajoittain, että tuskin sitä pahoinpitelyä olisi jaksanut kestää, jollei uskoisi siihen, että kaikella on tarkoituksensa. Vastoinkäymiset vahvistavat ja opettavat. Minulla on jokin tehtävä suoritettavana täällä. Minua tarvitaan. En voi jättää leikkiä kesken.

Kun suunnitelma menee mönkään, parisuhde päättyy, jotain tapahtuu, ajattelen vain, että jotain parempaa on varmasti tulossa. Toki minuakin saattaa harmittaa. Mutta vain hetken, todella pienen hetken, sillä pian olen tehnyt jo uusia suunnitelmia, entistä parempia suunnitelmia.

Menneisyyden murehtimisessa ei ole mitään järkeä. Eikä siinä, että murehtii asioita, joille ei yksinkertaisesti voi mitään. Parempi vain keskittyä niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa.

Mistä sitä tietää, mitä kaikkea ihanaa maailma on meidän varalle tänään suunnitellut. Ota jokainen hetki vastaan hymyillen, sillä et voi tietää koska se oikea kävelee elämääsi. Mitä iloisempi ja onnellisempi olet, sitä todennäköisemmin sinut huomataan :-)