Minulle tuo on ihan uusi tunne. En muista ennen kokeneeni tuollaista. Nykyisen miesystävän kanssa se tunne on tullut erittäin tutuksi.
Toki, sitä ei tapahdu päivittäin, eikä välttämättä edes viikoittain, mutta välillä on jaksoja jolloin se tapahtuu useammin. Sellainen jakso oli nyt viime viikonloppuna.
Se saattaa tapahtua kun mies sanoo jotain, joka saa minut rakastumaan häneen entistä syvemmin. Eikä kyse ole siitä, että hän kehuisi minua tai mitään sellaista, vaan yleensä kyseessä on jotain, minkä avulla opin tuntemaan hänet paremmin.
Tämä tunne voi myös ilmetä tilanteissa, joissa mies tekee jotain hänelle ominaista. Miehelläni nyt on kaikkia ihania, mutta toki myös niitä outoja tapoja, joita itse kullakin tuppaa olemaan. Kun hän tekee jotain itselleen ominaista, vaikka kyseessä olisikin hieman ärsyttävä asia, lähtee mielessäni taas tuttu levy pyörimään ”mä rakastan sua…”
Näissä tapauksissa jään aina tuijottamaan miestä, varmaan erittäin typerä ilme kasvoillani, sillä silloin hän yleensä kysyy, että ”mitä" ja mä vaan hymyilen ja sanon naiselliseen tapaan, että ”ei mitään”.
Ääneen lausuttu rakkaus kimpoaa takaisin
Jostain syystä en halua olla koko ajan hokemassa, että rakastan. Tuntuu, että ne sanat saattaisivat liian usein lausuttuna menettää merkitystään.
Olen myös kokenut, että mies ei ota sitä vastaan. Kun sanon, että rakastan häntä, sanat ikään kuin kimpoavat hänestä takaisin, eikä hän ota sanomaa vastaan. En tiedä miksi näin on, mutta siltä minusta tuntuu.
Rakkauden tekoja
Siksi mieluummin yritän osoittaa rakkauttani teoilla. Pusuilla, suudelmilla, halauksilla, hieronnalla, erilaisilla palveluksilla kuten aamiaisen laittamisella tai teen keittämisellä. Katson hänen kanssaan elokuvan tai pelaan lautapeliä, koska tiedän, että hän tykkää siitä.
Mies, joka tanssii
Lauantaina olimme viettämässä kaverin syntymäpäiviä kaupungilla ja yön pikkutunneilla päädyimme klubille tanssimaan. Se on jotain niin uskomattoman hienoa, että on mies, jonka kanssa voi tanssia. Itse rakastan tanssimista, ja nyt kun minun ei tarvitse tehdä sitä yksin, vaan voin tehdä sitä rakastamani miehen kanssa, se tekee minut ikionnelliseksi.
Elämän pituinen tutkimusmatka
Vaikka olemme seurustelleet jo yli vuoden, minusta edelleen tuntuu siltä, että tunnen vain pienen murto-osan tästä miehestä. Mutta sekin uusi tieto, mitä sain viime viikonloppuna, sai minut jälleen vain kiintymään häneen entistä enemmän. Kauankohan siihen menee, että oikeasti oppii tuntemaan toisen?
Blonditesti
Hänkin viime viikolla teki minulle ensimmäistä kertaa blonditestejä eli kysyi (minun mielestäni vaikeita) kysymyksiä ja arvioi blondiuteni sen perusteella mitä vastasin. Voin paljastaa, etten kovin hyvin pärjännyt tässä testissä. Minulta esimerkiksi kysyttiin valon nopeutta ja vastasin 200m/s. Ne jotka oikean vastauksen tietävät, voivat nyt antaa oman arvosanansa blondiudelleni.
Vaikka minulta jossain asioissa näyttää suhteellisuudentaju täysin puuttuvan, sen kuitenkin tiedän, että rakastan tätä ihanaa miestä ja rakastan häntä enemmän kuin ketään muuta, jonka kanssa olen aiemmin ollut. Joku tässä miehessä on, joka minua kiehtoo pauloihinsa, ja toivon, että yhteinen matkamme jatkuu vielä pitkään.
Mä rakastan sua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.